Helsingissä sijaitseva Yrjönkadun uimahalli on Suomen vanhin julkinen uimahalli. Se avattiin vuonna 1928 nuoren tasavallan pääkaupunkiin innokkaassa hengessä – vihdoin uimareille ja uimahyppääjille saataisiin mahdollisuus ympärivuotiseen harjoitteluun, lapsille paikka harjoitella uimataitoa sekä helsinkiläisille uusi modernin kaupunkilaiselämän keskus.
Yrjönkadun uimahalli tunnetaan tavanomaista uimahallia laajemmasta kylpyvaihtoehtojen valikoimastaan: tavallisen uintilipun lisäksi voi ostaa lipun ylellisempään toiseen kerrokseen, jolloin saa oman tilavan pukeutumishytin, pyyhkeen ja kylpytakin sekä mahdollisuuden käydä sähkösaunan lisäksi myös höyrysaunassa ja puusaunassa sekä nauttia kahvilan palveluista. Toki uimahalli tunnetaan siitäkin, että miesten ja naisten vuorot ovat erillisinä päivinä, minkä vuoksi uimahallissa saa myös uida alasti.
Avaan seuraavassa viiden kysymyksen kautta Yrjönkadun uimahallin kiinnostavaa kulttuurihistoriaa. Nämä nostot ovat taidehistorian pro gradustani; kiinnostuneille sieltä löytyvät myös tarkemmat lähteet.
1. Minkälainen paikka Yrjönkadun uimahalli oli alun perin, vuonna 1928?
Visuaalisesti aika samanlainen kuin nykyään: uimahallin sisätilat ovat säilyneet melko lailla alkuperäisessä asussaan.
Vuonna 1928 kylpemistavan pystyi valitsemaan vielä useammasta vaihtoehdosta kuin nykyään: tarjolla oli niin saunakylpyjä, roomalaisia kylpyjä kuin höyrykaappikylpyjä. Toisessa kerroksessa eli kylpyläosastolla pesun suorittivat kylvettäjät. Lisäksi uimahallin rakennuksessa oli muita urheiluun – tai ”ruumiinkulttuuriin” kuten silloin usein sanottiin – liittyviä palveluita: oli tennissali, tanssiopisto sekä fysiologinen hoitola Horus. Uimahallin yläkerrassa oli suuri ravintola UI-MA-RA sekä silityslaitos, jonne saattoi jopa jättää vaatteensa silitettäväksi uinnin ajaksi. Naisten osastolla sijaitsi myös kampaamo. Yrjönkadun uimahalli oli siis todellinen kaupunkikulttuurin keskus.
Toki hallissa myös urheiltiin aivan eri määrin kuin nykyään, olihan se Suomen ainoa ympärivuotinen julkinen uimapaikka aina 1950-luvulle saakka. Uimaseuroilla oli harjoituksia ja kilpailuita. Suuressa altaassa oli myös uimahyppyteline, joka on sittemmin purettu (sattumaa tai ei, uimahallin aktiivinen ajaja, urheiluvaikuttaja Toivo Aro, oli itse olympiatason uimahyppääjä). Uimahalli oli auki myös kesäkautena nykyistä laajemmin.
Uimahallin rakennutti ja omisti tuolloin yksityinen liikeyritys Uimahalli Oy. Vuonna 1954 Uimahalli Oy myi Yrjönkadun uimahallin valtakunnalliselle urheiluliitto SVUL:lle, ja vuonna 1967 halli siirtyi Helsingin kaupungille.
2. Pääsivätkö naiset alusta lähtien uimahalliin?
Kyllä. Naiset ovat kuuluneet keskeisesti Yrjönkadun uimahallin asiakaskuntaan alusta saakka.
Monille tulee yllätyksenä tieto, että Yrjönkadun uimahallissa on itse asiassa kaksi allasta: suuri ja pieni allas. Pientä allasta käytetään nykyään vesijumppiin ja yksityistilaisuuksiin, mutta alun perin se oli naisten osasto.
Alkuperäinen naisten osasto on kooltaan alle puolet suuresta altaasta, eikä vesi yllä syvimmässäkään kohdassa kuin reiluun metriin. Siellä ei siis uitu kilpaa, vaan pikemminkin vain pulahdettiin veteen saunan jälkeen.
Alusta lähtien naisille oli kuitenkin vuoroja myös suureen altaaseen. Ei yhtä paljon kuin nykyään, mutta kuitenkin säännöllisesti. Myös mainontaa kohdistettiin naisiin, kuten alla olevasta mainoksesta näkyy.
3. Miksi siellä uidaan alasti?
Kuka tahansa Yrjönkadun uimahallissa käynyt ymmärtää mainiosti, miksi uimahalli on jaettu miesten ja naisten päiviin: pukuhuoneet ja uima-allas ovat yhtä ja samaa tilaa. Siksi uimahallin koko historian ajan vuorot on jaettu erillisiin miesten ja naisten vuoroihin, eikä siksi ole ollut tarvetta vaatia uidessa uimapukua. Nykyään uida saa joko uimapuvussa tai alasti.
Alun perin (ja aina vuoteen 2001 saakka) uimapukuja ei sallittu lainkaan. Uimahallin perustajat perustelevat asiaa 1920-luvulla niin, että he eivät pitäneet uimapukuja hygienisinä. Sittemmin alastomuudesta on tullut Yrjönkadun uimahallin kulttuurihistoriallinen erityispiirre.
1920-luvun lopulla alastomuus oli muutenkin muodikasta, ja siitä innostuivat keskustelemaan Suomessa niin urheilijat kuin taiteilijat. Muotia olivat ulkoilmasta nauttiminen, rantaelämä ja auringonpalvonta; kureliivit ja korsetit puolestaan kuuluivat menneeseen aikaan. Tulenkantajat ja heistä erityisesti Olavi Paavolainen kirjoittivat paljon ruumiinkulttuurista eurooppalaisten esikuvien mukaisesti.
Urheilukontekstissa alastomuus yhdistettiin luonnollisesti olympialaisten historiaan ja antiikkiin – ja antiikistahan tuli myös paikan idea, kylpylä, termi. Vaikka hygienia varmastikin siis oli pohjimmainen syy uimapukukiellolle 1920-luvulla, liitti alastomuus uimahallin tuolloin moniin aikakauden kulttuuri-ilmiöihin.
4. Kuka on suunnitellut Yrjönkadun uimahallin?
Arkkitehti Väinö Vähäkallio (1886–1959). Vähäkallio oli uimahallin rakennushankkeessa kiinnostavassa roolissa, sillä hän kuului myös uimahallin johtokuntaan. Vähäkallio on suunnitellut myös mm. Elannon pääkonttorin Hämeentiellä, Franzenian sekä lukuisia Helsingin keskustasta tuttuja asuintaloja.
Yrjönkadun uimahallin arkkitehtuuri nojaa 1920-luvulle tyypillisesti klassismiin, mutta sitä on myös tulkittu vapaasti. Pesutilat ovat puolestaan modernismin aatemaailmalle tyypillisesti valkeat ja hygienisyyttä korostavat. Uima-altaan ja sitä ympäröivien seinien sinisävyinen laatoitus tilattiin Tšekkoslovakiasta.
5. Mikä erottaa Yrjönkadun uimahallin tavallisesta uimahallista?
Yrjönkadun uimahalli on tavallaan sekä uimahalli että kylpylä. Siellä voi huhkia vesijuoksuvyössä tai kroolata altaan päästä päähän, kuten tyypillisesti uimahallissa. Siellä voi kuitenkin myös saunoa puusaunassa, kääriytyä sen jäljiltä kylpytakkiin ja istahtaa toisen kerroksen kaariholven alle, tilata kahvilasta savumuikkuleipiä ja shampanjaa ja vaihtaa niitä nauttiessa ystävän kanssa kuulumiset. Siellä tapaa sekä reippailijoita että kaupunkielämästä nautiskelijoita. Yrjönkadun uimahalli on Suomen vanhin uimahalli, mutta se on myös Suomen ainoa uimahalli joka muistuttaa kylpylää. Kroolaus ja vesijuoksu ovat mahdollisia jokaisessa Suomen uimahallissa, mutta kylpyläkulttuuri vain Yrjönkadulla.
Yrjönkadun uimahalli on huomattu myös kansainvälisesti: muun muassa BBC nostaa sen esiin maailman kauneimpia uimahalleja käsittelevässä jutussaan. Se on uniikki ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä helsinkiläinen erikoisuus kaupungin sydämessä.
Mihin kysymykseen Yrjönkadun uimahallista haluaisit vastauksen? Kommentoi alle!
Katukuvia 