Kaupunkisuunnittelu

Olen ajatellut viime aikoina tällaista asiaa: että ihmiset, varsinkin nuoret, haluavat muuttaa kaupungissa sellaisiin kortteleihin, missä on kivoja kahviloita ja ravintoloita. Perinteisillä lähipalveluilla – ratikkalinjoilla, kirjastoilla, kouluilla, terveyskeskuksilla – on toki edelleen väliä, eivät ne ole menettäneet merkitystään. Mutta kun puhutaan alueista kantakaupungin sisällä, niin missä tahansa paikassa Helsingissä nuo palvelut ovat melko lähellä.

Se, mikä ratkaisee asuinalueen vetovoiman kantakaupungin sisällä, ovat entistä enemmän kivat ravintolat ja kahvilat.

Ennen kaikkea olen tästä perspektiivistä ajatellut Vallilaa.

Vallilaan on viime vuosina avautunut melko paljon uusia ravintoloita ja kahviloita. Samoina vuosina Vallilan asukasrakenne on keskiluokkaistunut ja asuntojen neliöhintojen nousu on kohonnut helsinkiläisen keskiarvon yläpuolelle. Vallilan läheisyys Kallioon, hyvät ratikka- ja bussiyhteydet keskustaan, kaunis arkkitehtuuri ja pienten asuntojen määrä ovat toki jo sinänsä erittäin otollinen yhdistelmä sille, että alue nousee nuorten aikuisten keskuudessa suosituksi. Uskon, että buustin Vallilan trendistymiseen ovat tuoneet alueelle avatut kivat ravintolat ja kahvilat, kuten Vallilan Stoori, Mashiro, (jo lopettanut) Suvanto ja sen paikalle avattu Melt. Konepajan Bruno ja Teurastamokaan eivät ole kaukana Vallilasta. Toki kehitys on itseään ruokkiva kierre: kun alueelle muuttaa ulkona syöjiä ja kahviloissa viihtyviä ihmisiä, kannattaa sinne myös avata uusia ruokapaikkoja.

Ajatus ravintoloiden läheisyyden houkuttelevuudesta asuinpaikan valinnassa nousi taas mieleeni, kun törmäsin tähän asuntoilmoitukseen Puu-Vallilassa:
“Kotikorttelissa voit nauttia Vanajantien puoleisesta kylätunnelmasta tai siirtyä Mäkelänkadun puolelle ja käydä aamiaisella New York -tyyppisessä kahvilassa, lounaalla japanilaisessa ravintolassa ja jatkaa illalla keikalle jazz-baariin.
Kävelyetäisyydeltä löytyy ravintoloita venezuelalaisesta etiopialaiseen, ruokakauppoja, apteekki, terveysasema, leikkipuistoja, päiväkoti, ala-aste, kirjasto sekä Mäkelänrinteen uintikeskus. “

Ilmoituksessa on lueteltu lähes kaikki lähistön kahvilat ja ravintolat (ainakin Melt, Mashiro ja Sture Jazz Bar). Huomattavaa on myös se, että ne ovat vetovoimatekijöiden listassa ennen perinteisiä lähipalveluita eli päiväkotia, kirjastoa ja uimahallia. Ja asunnonvälittäjät jos ketkä ovat herkkiä huomaamaan, mikä vetää ihmisiä puoleensa: ruoka.

Miksi sitten on niin tärkeää, että ravintolat ja kahvilat sijaitsevat kodin lähikortteleissa? Ennen kaikkea ulkona syöminen ja kahviloissa hengailu liittyvät kaupunkilaiseen elämäntyyliin. Mahdollisuus mennä suht edulliseen lähiravintolaan tuo elämään vapautta, ja toki myös noutoruoka on kiva napata mukaan kotimatkan varrelta. Ravintolat ja kahvilat ovat tavallaan myös uudet baarit: nuoret juovat vähemmän alkoholia, mutta kaikki ruokaan ja yhdessä syömiseen liittyvä on erittäin trendikästä. Ruokavalinnoilla osoitetaan yhä enemmän identiteettiä, arvoja ja trendien tuntemusta. 

Myös työn muutos ohjaa kehitystä. Freelanceroituminen johtaa siihen, että yhä useampi työskentelee omalta läppäriltään käsin. Aika usein läppärityöskentelijä työskentelee mieluiten viihtyisissä kahviloissa kodin lähikortteleissa.

Ravintoloiden merkitys kaupunginosien houkuttelevuudelle on suunta, jonka kehittymistä kannattaa mielestäni tarkkailla. Minne avataan kiinnostavimmat ruokapaikat – onko se alue seuraava Vallila? Voiko trendin avulla tietoisesti ohjailla kaupunginosien kehitystä – esimerkiksi rakennuttamalla paljon liiketiloja kahviloille ja ravintoloille uusiin kaupunginosiin?

Kahviloitsijat ja ravintoloitsijat ansaitsevat myös hatunnoston siitä positiivisesta kehityksestä minkä he tuottavat alueille. On kaikin puolin kiva, kun Helsingissä on niin paljon uusia kivoja kahviloita ja ravintoloita – muuallakin kuin ydinkeskustassa.

 

Lisäys 27.9.2017: Suomen ympäristökeskuksen Asukasbarometri 2016 -tutkimuksessa kahvilat ja ravintolat nousivat toivotuimmaksi palveluksi asuinalueella. Tutkimukseen voi perehtyä täällä.