Ylöspäin katseleminen ja kaupungin juuret

Processed with VSCO with a5 preset
Otto Karvonen: Kaupungin juuret (2013)

Arkisista reiteistä tulee erilaisia riippuen siitä, millä korkeudella pitää katsettaan. Jos kävellessään katselee jalkoihinsa, huomaa kanssakulkijoiden kengät sekä kadun muhkurat (liukkaalla kelillä tämä on usein ainoa vaihtoehto). Jos katselee kivijalan tasoon, voi havannoida muita ihmisiä sekä näyteikkunoita.

Omien havaintojeni mukaan suurin osa ihmisistä kulkee kaduilla näin: joko maahan, kivijalan tasoon tai puhelimeensa katsellen. Kuitenkin – jos katsettaan korottaa vielä kivijalan tasosta korkeammalle, näkee katujen reunat: rakennukset. Oma katseeni huitelee lähes aina noin toisen kerroksen korkeudella, rakennuksissa.

On ihmeellistä, miten katseen korkeuden vaihtaminen muuttaa kävelemistä. Suuntaamalla katseen hieman ylöspäin huomaa, että kadut ovatkin väriä sekä erilaisia pintamateriaaleja, ovia ja ikkunoita.

Varsinkin ennen modernismia rakennetuissa taloissa yksityiskohdat sijaitsevat useimmiten ylhäällä. Esimerkiksi jugend-rakennuksissa katonrajasta, ovien päiltä, ikkunanpielistä ja kulmauksista voi bongata lystikkäitä peikkoja, sammakkoja, ukkoja ja jopa lepakon (vinkki: Annankadulla, Lönnrotinkadun kulmassa). On suorastaan harmi, että niin monelta nämä herkulliset yksityiskohdat jäävät huomaamatta.

Ihminen on kuitenkin sosiaalinen otus ja laumaeläin. Jos joku vaikkapa bussipysäkillä katselee ylöspäin, vilkuilevat muutkin uteliaisuudesta samaan suuntaan.

Olen kokeillut tätä monesti arkisten reittieni varrelle kuuluvalla Kampin metroasemalla, ja se toimii joka kerta. Kun katselen hetken aikaa ylöspäin, huomaan kohta ympärilläni uteliaita päitä silmäilemässä katseeni suuntaan.

Processed with VSCO with a5 preset
Otto Karvonen: Kaupungin juuret (2013)

Kampin metroasemalla sijaitsee nimittäin Otto Karvosen julkinen taideteos Kaupungin juuret (2013), joka kuuluu Helsingin taidemuseo HAMin kokoelmiin.

Teos koostuu kaikkiaan 735 alumiinisesta kyltistä, jotka sijaitsevat nippuina metroaseman katossa. Kussakin kyltissä on jonkun sellaisen paikkakunnan nimi, josta Helsinkiin on muuttanut ihmisiä. Joukossa on niin suomalaisia kaupunkeja kuin pieniä maalaiskuntia, ulkomaisia suurkaupunkeja ja uutisista tuttujen kriisialueiden paikkakuntia. Kampin metroaseman katossa ne ovat kaikki samoissa kimpuissa. Sulassa sovussa niin Valdivostok ja Vaasa, Kempele ja Kingston, Huittinen ja Ho Chi Minh City kuin Taipei ja Turku – helsinkiläisten kotipaikkoja kaikki.

Ensivilkaisulla kylttien suunta saattaa näyttää kaaokselta, mutta katselemalla niistä löytää logiikan: katsomalla huomaa, että esimerkiksi Lapin paikkakunnat osoittavat kaikki suunnilleen samaan suuntaan. Teostiedot kertovat, että kyltit tosiaan osoittavat suoraan maapallon läpi maantieteellisesti oikeisiin paikkoihin.

Kylttikimpuissa osa kylteistä sijaitsee hieman limittäin ja osa osittain toisten kylttien takana. Minulta kestikin aika pitkään, että löysin ryppäiden keskeltä vanhan kotikaupunkini kyltin. Kun sen vihdoin löysin, tulin valtavan iloiseksi. Täällä, keskellä Helsinkiä, on minulle merkityksellinen sana.

Sen nähdäkseen kohotan aina mielelläni katseeni kengänkärjistäni.

 

Kaupungin juuret -teoksen tiedot: HAMin verkkosivut

Kampin metroasemalla lisää katseltavaa tarjoaa asemalaitureiden välissä sijaitseva HAM-metro -näyttelypaikka. Siellä oli tällä hetkellä kuitenkin käynnissä näyttelynvaihto.

One thought on “Ylöspäin katseleminen ja kaupungin juuret

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s